Väsymys
Kaikki on hyvin..vai onko?
Sitä kyselen itseltäni. Mulla ei ole mitään hätää mutta miksi mulla on näin ontto olo? Ihan fyysisesti. Väsyttää ja tuntuu että tarvitsisi nukkua muutama kuukausi putkeen tästä selvitäkseen.
Onhan minulla pieni lapsi joka herättää yöllä tasaisesti mutta on tässä muutakin. Tajusin vasta että hitto soikoon minä olen henkisesti väsynyt.
En masentunut, en ahdistunut, vain pohjattoman väsynyt.
Elokuun lopussa hyppäsin syöpäkelkan kyytiin yhdellä isolla rysäyksellä ja se kelkka on kulkenut aivan sata lasissa. Ehkä minun pääni ei ole pysynyt tässä vaudissa mukana.
Minusta on poistettu oleellisia elimiä, sen syövän lisäksi ja vointini on pysyvästi muuttunut. Leikkaus tuli hetkessä antaen todella minimaalisen armonajan sisäistää kaikki.
Heippa kohtu, heippa kudokset, heippa imusolmukkeet, heippa normaali virtsaamiskyky, heippa normaali seksielämä…
Leikkauksen jälkeen en voinut edes ajatella muuta kuin kipua ja toipumista. Nyt kun fyysinen toipuminen on aika hyvin hanskassa olisi varmaan aika hoitaa tätä henkistä puolta. Mä olen vaan niin väsynyt.
Voimia! Raskas prosessi sinulla käynnissä, mutta väsymyksen takaa kuultaa sisukkuuttakin. Hyvää ironiaa ja karskia huumoria, joka auttaa jaksamaan! Hienoa, kun jaksat kirjoittaa!
Kiitos Simpukka kun olet jaksanut lukea!